Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Olen punainen irlanninsetteri Warmahill's Eye of Tiger. Minua kutsutaan Ticoksi. Asun Muurlassa, maalaistalossa, jossa minulla on kaverina 16-vuotias Viivi-kissa. Olemme hyviä ystäviä, mutta leikkikaveriksi Viivistä ei enää ole, vaikka sitä ahkerasti yritänkin.

Synnyin 12.3.2007, yhdessä kymmenen muun punanutun kanssa, meitä oli 2 poikaa ja 8 tyttöä. Piiperrystä riitti! Muutamia päiviä myöhemmin syntyi ET, ainoana emonsa pentuna. Niinpä minulla kävi tuuri, kun meistä kaksi siirrettiin sijaishoitoon Somalle, jolta maitoa riitti useammallekin pennulle.

Olen seurannut ET:n menestystä netistä, salaa ihaillen, kun itse olen tällainen luonnonlapsi, en mitenkään "trimmattu", mutta perheelleni rakas seurakoira. Tulin tähän perheeseen 13-vuotiaan Oskun, labradorinnoutajan jälkeen. Voin huomata, että olen saanut koko perheen hämmästelemään energisyyttäni!

Aloitan päiväni kuudelta herättämällä isäntäväkeni hyppäämällä heidän sänkyynsä. On aika saada aamupalaa, sekä päästä lehden hakuun. Joskus saatan kuitenkin nukahtaa heidän väliinsä! Saatuani muut hereille, haettuamme lehden (ainoastaan kaksi lehteä olen hukannut pysyvästi matkalla) ja kerjättyäni vielä makupaloja aamiaispöydästä, voin jatkaa uniani pitkälle aamupäivään. Omaan valtavat ruokahalut, mutta silti olen pysynyt sutjakkana!

Isännän tullessa verstaalta aamupäiväkahville, haluan minäkin ulos. Toisinaan viihdyn pihalla itsekseni jotain puuhastellen esim. kaivuhommia suorittaen! Ai miten niin ei saa??!! Kivijalan olen tutkinut useasti, sen viereen on piilotettu mm. kiviä. Isännän verstas on myös tuttu paikka minulle, mutta liian meluisa. Viihdyn paremmin ulkopuolella makoillen.

 

Isäntä on opettanut minua olemaan vapaana pihalla. Toisinaan minut valtaa kuitenkin valtava halu käydä naapurissa....... ehkä pidemmälläkin! Silloin minulla ei ole kuulo päällä, ja olen muutenkin oikein nopea! Naapurista saan pipareita palkaksi! Pelloilta ja metsästä löytyy myös mielenkiintoisia kavereita - lintuja, pupuja, kauriita, kettuja ym. Kun ryhdyn oikein uteliaaksi, joudun juoksulankaan....... masentavaa! Kaikista parasta on, kun lähdemme metsään, sieneen tai marjaan. Oi sitä vapauden tunnetta!!!

Iltaisin käymme emännän kanssa lenkillä. En ole oikein hyvä siinäkään - minulla kun on aina kiire. Haemme mukaamme parhaan ystäväni Rokin sekä hänen emäntänsä. Meitä ei voi kuitenkaan laskea vapaiksi, vaikka niin haluaisimme temmeltää. Syynkin voit arvata!

Illalla katselemme vielä TV:tä koko perheen voimin. Luonto- ja eläinohjelmat saavat minunkin mielenkiintoni heräämään! Jään yleensä alakertaan nukkumaan isäntäväkeni siirtyessä yläkertaan, mutta jossain vaiheessa kapuan sinne itsekin. Kuullessani herätyskellon soivan, tiedän, että nyt pitää pompata sänkyyn!!!!

©2017 Kennel Warmahill's - suntuubi.com